Historiaa

Säynätsalo

Säynätsalon tehdasyhdyskunta sai alkunsa 1897 kun Johan Parviainen osti luonnontilaisen Päijänteen saaren ja perusti sahan. Saaresta tuli oma kunta 1924. Siihen liitettiin pian Lehtisaari ja osa Muuratsaloa. Vuonna 1993 Säynätsalo liittyi Jyväskylän kaupunkiin. Vuonna 2014 tehdas juhli toimintansa 100. juhlavuotta.  UPM-Kymmene omistaa tehtaan.

Rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta. Kansainvälisesti tunnetuimmat kohteet ovat Aallon punatiilikauden arvostetuimpiin töihin kuuluvat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo, joiden vuoksi Säynätsalo on erityisesti arkkitehtien ja arkkitehtiopiskelijoiden suosima matkakohde.

Raskaan tehdastyön vastapainona on ollut runsas kulttuuri- ja urheiluseuratoiminta. Kulttuuriperinteitä vaalii Säynätsalo-seura ry.

Alueen luonto on erityisen kaunista. Säynätsalo tunnetaankin Jyväskylän saaristokaupunginosana. Säynätsalo on myös veneilijöiden suosiossa.

Nykyään saarten asukasluku on noin 3500.

Säynätsalon alueen paikannimet – saaristo pohjois-Päijänteellä – viittaavat alkuasutukseen ja kävijöihin kuten Poronsaaret, Lappi, Haikka, Hauhonselkä eli alue on ollut vuosisatojen saatossa monenlaisessa nautinnassa.

Viriäminen tämän päivän teollisuusyhdyskunnaksi alkoi vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti asumattoman Säynätsalon saaren sahan perustamista varten. Säynätsalon tehtaiden muistojulkaisussa (Sakari Kuusi: Toiminimi Joh.Parviainen 1856-1947;Gummerus 1949) tätä aikaa kuvataan näin:

Uuden sahan perustamistyöt aloitettiin viivyttelemättä. Muutamia päiviä Säynätsalon ostamisen jälkeen tuli siipilaiva Sammolla saareen ensimmäinen rakennusmiesryhmä, puolisen tusinaa miehiä, jotka vanhan proomuntekijän Joh.Andersson-Svarfvarsin johdolla aloittivat työn. Säynätsalo oli silloin melkein täydelleen luonnontilassa. Sankkaa metsää kaikkialla. Vain Kotalahden pohjukassa, Sisälmyksen rannalla ja Selkälahden kohdalla oli vähäisiä niittypahaisia ja Niemelän talon tienoilla pieni peltotilkku sekä vanhaa ahoa. Sahan paikka oli katsottu Kotalahden rannalta.

Asuttamisen alussa Säynätsalo oli osa Korpilahtea, sittemmin Muuramea ja itsenäinen kunta 1924- 1992, kun liittyminen Jyväskylän kaupunkiin toteutui. Jyväskylän kaupunginosana Säynätsalo on oma maantieteellisesti irrallinen saareke tämän päivän kaupunkihallinnossa – Päijänteen Tahiti mm. Alvar Aaltoa lainaten.