Säynätsalon koulu 1915-1990

Kauppaneuvos Johan Parviaisen kuoltua vuonna 1900 oli tehtaan johtajaksi tullut hänen poikansa prokuristi Hugo Parviainen. Hän teki vuonna 1907 Korpilahden kunnalle Joh. Parviainen Oy:n puolesta ensimmäisen anomuksen kansakoulun perustamisesta Säynätsaloon. Kuntakokous jätti anomuksen kuitenkin huomioon ottamatta.

Muutaman vuoden kuluttua keväällä 1911 toiminimi Joh. Parviainen Oy anoi jälleen, että ”Korpilahden kunta jo seuraavana syksynä avaisi kansakoulun Toiminimen omistamalla Säynätsalon sahalla”. Anomuksen perusteena oli luettelo ”sahalla löytyvistä” 9-16-vuotiaista lapsista. Toiminimi esitti myös, että mikäli kunta vapauttaisi Joh. Parviainen Oy:n äyriluvun perusteella kannettavista kansakoulumaksuista, se suostuisi itse rakentamaan ja ylläpitämään kyseessä olevan koulun. Asiasta keskusteltuaan kuntakokous kuitenkin hylkäsi anomuksen yksimielisesti, ”koska Säynätsalosta, joka kuuluu Muuramen kansakoulupiiriin, ei tule Muurameen, jossa on kahdella opettajalla työskentelevä kansakoulu, kuin  korkeintaan viisi kilometriä”. Kokous piti myös virheellisenä kouluikäisten lasten luetteloa, koska siihen oli merkitty 9-16-vuotiaat eikä 9-12-vuotiaat, kuten asetus määräsi. Korpilahden kunta ei siis pitänyt kansakoulun perustamista Säynätsaloon tarpeellisena.

Vuonna 1914, jolloin vaneritehdas valmistui, oli lapsia Säynätsalossa jo niin paljon, että koulun perustaminen katsottiin välttämättömäksi. Koska kunta suhtautui hankkeeseen kieltävästi, oli mietittävä muita keinoja. Jyväskylän  seminaarin johtaja Nestor Ojala neuvoi Hugo Parviaista perustamaan yksityisen koulun. Ensimmäiset ns. tehtaankoulut  oli maahamme perustettu jo Ruotsin vallan aikana. 1800-luvun puolivälissä oli Suomessa jo yli 40 yksityisen perustamaa  koulua; tosin 1870-luvulta lähtien niiden merkitys oli alkanut laskea kunnallisten kansakoulujen määrän kasvaessa.  Ajatus yksityisen koulun perustamisesta ei siis ollut mitenkään harvinainen. Lupa ”ylemmän yhteiskansakoulun”  perustamiseen saatiin, ja Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimitus-kunta myönsi Koulutoimen Ylihallituksen  esityksestä kouluun opettajan ja naiskäsitöiden opettajattaren palkkaamiseksi apurahan. Koulun ylläpitäjänä tuli  olemaan toiminimi Joh. Parviainen Osakeyhtiö ja se tulisi toimimaan yhtiön rakennuttamassa kiinteistössä, myöhemmin  Seuratalon nimellä tunnetussa rakennuksessa. Ensimmäiseksi opettajaksi tuli seminaarista juuri valmistunut Erkki Lehtiö.  Tyttöjen käsitöitä opettamaan valittiin Anna Halttunen.

Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1915. Elokuun 23 päivänä ilmoittautui kouluun 52 eri-ikäistä lasta.  ”Tuli suuria ja tuli pieniä, tuli aivan lukutaidottomia ja tuli vähän lukemisen alulla olevia”, kirjoitti Erkki Lehtiö. Kun ns. pientenlastenkoulua oli pidetty nelisen viikkoa, aloitti 42 oppilasta varsinaisen kansakoulun syyskuun 27 päivänä.